Kysyvän funktion vaikutus spontaanin ja luetun suomen intonaatioon

Goals This study aims to map the effect of interrogative function on the intonation of spontaneous and read Finnish. Earlier research shows that the most prominent feature in Finnish question intonation is an appeal to the listener. Question word questions typically start with a high peak which is followed by falling intonation. In yes/no questions, F0 remains on a high level until the word carrying sentence stress and then falls. Final rises are mainly found in intonation clichés such as "Ai mitä?" ("What?") These earlier results are based on read speech and enacted dialogues. In this study, questions and statements found in spontaneous dialogues were compared. These utterances were also compared with read versions of the same utterances. Fundamental frequency values were compared using a mixed model. Contours were also grouped using auditory and visual inspection. Thus it was possible to compare frequencies of contour types according to utterance type and speech style. The position of questions in the F0 distribution of the whole material was also investigated in this study. Method he material consisted of four spontaneous dialogues and their read versions. The speakers were young adults from the Helsinki metropolitan area, four females and four males. The whole material was first divided into broad dialogue function categories arising from the material and F0 curves were calculated for each category. After this, 277 questions and 244 statements were selected for closer inspection. Values reflecting F0 distribution and contour shape were measured from the F0 contours of these utterances. A mixed model was used to analyse the differences. Utterance type, question type, speech style and speaker gender were used as fixed effects. The frequencies of F0 contour types were compared using a Chi square test. Additional material in this study came from eight young female speakers in central Finland. Results and conclusions In the mixed model analysis, significant differences were found both between questions and statements and between spontaneous and read speech. Generally, utterance type affected the variables reflecting contour type while speech style affected the variables reflecting F0 distribution. The effect of question type was not clearly visible. In read speech the contours resembled earlier results more closely. Speakers had different strategies in differentiating between questions and statements. In the whole material, F0 was slightly higher in questions than in statements. The effect of dialectal background could be seen in the contour types. The results show that interrogative function affects intonation in both spontaneous and read Finnish.Tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kysyvä funktio vaikuttaa spontaanin ja luetun suomen intonaatioon. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että suomen kysymysintonaatiossa voimakkaimmin ilmenevä piirre on vetoomus kuulijaan. Kysymyssanakysymyksille on tyypillistä alun korkea huippu, jonka jälkeen perustaajuus laskee. Tästä poiketen kO-kysymyksissä perustaajuus säilyy korkealla lausepainolliseen sanaan saakka ja laskee vasta sen jälkeen. Nouseva loppu esiintyy lähinnä kiteytyneissä ilmauksissa kuten "Ai mitä?" Aiemmat tulokset perustuvat lukupuhuntaan ja näyteltyihin dialogeihin. Tutkimuksessa verrattiin spontaanipuheesta löytyviä kysymyksiä ja väitteitä keskenään. Toisena vertailukohtana olivat tutkittavat lauseet lukupuhuntana. Lauseista mitattuja perustaajuusarvoja verrattiin tilastollisen monitasomallin avulla. Lisäksi kontuurit tyypiteltiin auditiivisen ja visuaalisen havainnon perusteella. Tämä mahdollisti kontuurityyppien frekvenssien vertailun lausetyypin ja puhetyylin mukaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kysymysten asemaa koko aineiston perustaajuusjakaumassa. Menetelmät Tutkimusaineisto koostui neljästä dialogista sekä litteroitujen vuorosanojen luetuista toisinnoista. Puhujat olivat nuoria aikuisia pääkaupunkiseudulta. Kumpaakin sukupuolta edusti neljä puhujaa. Ensin koko aineisto jaettiin väljiin aineistolähtöisiin dialogifunktioluokkiin, joiden perustaajuuskäyrät laskettiin kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen rajattiin 277 kysymystä ja 244 väitettä tarkempaa tutkimusta varten. Ilmauksista laskettiin perustaajuuskäyrät, joista mitattiin jakaumaa ja muotoa kuvastavia tunnuslukuja. Tilastollisen monitasomallin avulla etsittiin selittäviä tekijöitä näissä mittaustuloksissa esiintyviin eroihin. Selittäjinä käytettiin lause- ja kysymystyyppiä, puhetyyliä ja puhujan sukupuolta. Kontuurityyppien esiintymistä vertailtiin Khin neliötestin avulla. Täydentävänä aineistona oli lukupuhuntaa kahdeksalta keskisuomalaiselta naispuhujalta. Tulokset ja johtopäätökset Monitasomallinnuksessa merkitseviä eroja löytyi sekä kysymysten ja väitteiden välillä että spontaanipuheen ja lukupuhunnan välillä. Lausetyypillä oli vaikutusta erityisesti kontuurin muotoon ja puhetyylillä taas perustaajuusjakaumaan. Kysymystyypin vaikutus ei tämän kokoisessa aineistossa näkynyt selvästi. Lukupuhunnassa kontuurit muistuttivat selvemmin aiempien tutkimusten tuloksia. Eri puhujilla oli erilaisia tapoja erottaa kysymykset väitteistä. Koko aineiston tasolla perustaajuus oli hieman korkeampi kysymyksissä kuin väitteissä. Murretaustan vaikutus näkyi kontuurityyppien erilaisena jakaumana keskisuomalaisilla puhujilla. Tulokset osoittavat, että kysyvä funktio vaikuttaa intonaatioon sekä spontaanissa että luetussa suomessa

Vesilaitoksen tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen

Opinnäytetyön taustalla oli Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ympäristöterveydenhuollon valvontatyössä havaittu kehittämistarve vesilaitoksen tiedottamisessa sekä haaste kyseisen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön viestinnän kehittämisessä. Opinnäytetyön tutkimusongelmina olivat, että tieto veden laadusta välittyy puutteellisesti veden käyttäjille sekä se, että käyttäjien riittävien yhteystietojen puutteellisuuden vuoksi tiedonkulku häiriötilanteissa on liian hidasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Ikaalisten Vesi Oy:n asiakastiedotusta veden laadun tiedottamisen osalta sekä Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ympäristöterveydenhuollon viestintäjärjestelmää vesihuollon häiriötilanteiden osalta. Samalla kerättiin tietoa muille vesilaitoksille viestinnästä, tiedottamisesta sekä erilaisista käytössä olevista viestintäjärjestelmistä. Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä kaksi kyselytutkimusta Ikaalisten Vesi Oy:n asiakkaille veden laadun tiedottamista koskien sekä haastattelututkimus kahdelle muulle ympäristöterveydenhuollon yksikön edustajalle sekä kahdelle muulle vesilaitoksen edustajalle koskien vesiepidemiatilanteiden tiedottamista. Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta tapaustutkimuksen menetelmällä. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä olivat lomakekysely, sähköinen kysely sekä haastattelut. Tutkimukseen osallistui ensimmäisen kyselytutkimuksen osalta 659 vastaajaa, toisen kyselytutkimuksen osalta 191 vastaajaa sekä haastattelututkimukseen osallistui neljän eri organisaation edustajista yhteensä viisi henkilöä. Kyselytutkimusten tuloksia käsiteltiin Excel -ohjelman avulla, ja tulokset esitettiin kuvioina. Kyselyiden avoimien vastausten tulokset esiteltiin sellaisenaan työssä. Haastattelujen tulokset analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä. Haastattelujen tuloksista otettiin suoria lainauksia työhön. Kyselytutkimuksen tulokset vahvistavat vesilaitoksen käsitystä veden käyttäjien tarvitsemasta tiedosta sekä tiedottamisen ja viestinnän tiheydestä. Kyselytutkimus mahdollistaa ajantasaisten asiakastietojen keräämisen aloittamisen. Haastattelututkimuksen osuus ohjaa yksiköitä suunnittelemaan viestintää ja tiedottamista ennakolta sekä kannustaa valmiiden tiedotepohjien laadintaan sekä organisaatioiden yhteistyön kehittämiseen. Saadut tulokset antavat suuntaa vesilaitoksen viestintäjärjestelmän kehittämiselle sekä ympäristöterveydenhuollon viestinnän kehittämiselle.The aim was to develop Ikaalisten Vesi Oy's customer information regarding water quality information of the Sastamala region social and health care services communication system for water supply problems. The purpose was to make two questionnaires for the customers of Ikaalisten Vesi Oy for information on water quality and an interview study for two environmental healthcare providers and a representative of the water company regarding water epidemic information. The thesis was carried out using a qualitative and quantitative survey using the case study method. The data were collected through questionnaires, electronic questionnaires and interviews. The results of the surveys were processed using the Excel program, and they were presented as patterns. The results of open responses were presented as they were. The results of the interviews were analyzed through content analysis. The survey included 659 respondents in the first survey and 191 respondents in the second survey. Five people from four different organizations participated in the interviews. The survey confirms the water company's perception of the information needed by water users, the density of information and communication, as well as the possibility to start up-to-date customer data collection. The contribution of the interview study guides departments to plan communication and information in advance, and encourages the development of ready-made information bases and the development of co-operation

Smooth and Resilient Human–Machine Teamwork as an Industry 5.0 Design Challenge

Smart machine companions such as artificial intelligence (AI) assistants and collaborative robots are rapidly populating the factory floor. Future factory floor workers will work in teams that include both human co-workers and smart machine actors. The visions of Industry 5.0 describe sustainable, resilient, and human-centered future factories that will require smart and resilient capabilities both from next-generation manufacturing systems and human operators. What kinds of approaches can help design these kinds of resilient human–machine teams and collaborations within them? In this paper, we analyze this design challenge, and we propose basing the design on the joint cognitive systems approach. The established joint cognitive systems approach can be complemented with approaches that support human centricity in the early phases of design, as well as in the development of continuously co-evolving human–machine teams. We propose approaches to observing and analyzing the collaboration in human–machine teams, developing the concept of operations with relevant stakeholders, and including ethical aspects in the design and development. We base our work on the joint cognitive systems approach and propose complementary approaches and methods, namely: actor–network theory, the concept of operations and ethically aware design. We identify their possibilities and challenges in designing and developing smooth human–machine teams for Industry 5.0 manufacturing systems

Genetically determined resistance and tolerance to Diplostomum sp. parasite in farmed rainbow trout

Parasite infectivity, virulence and host resistance have been in the centre of the scientific interest when it comes to host-parasite relationships. In addition to resistance, hosts may also vary in their tolerance against parasites. This is important to notice because resistance and tolerance have different consequences in host-parasite co-evolution. Here, we show that families of farmed rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) show both host defence strategies, resistance, and tolerance, against infectivity and virulence ofDiplostomumsp. (Trematoda) parasites. Both strategies have moderate genetic variation and are genetically independent of each other. It is also shown that the families having the highest performance measured as higher weight, better condition factor and lower mortality in absence of the parasites suffer the most when parasitism increases. For practical breeding programmes, this means that both resistance and tolerance can be improved by selection without compromising one of the strategies. These results give new insight into defence strategies against parasites in fish and into processes of fish-parasite co-evolution.Peer reviewe

Untangling the positive genetic correlation between rainbow trout growth and survival

Peer reviewe

Epätyypillisestä työsuhteesta epätyypillinen loma?

Pohdimme artikkelissamme, miten palkallisen vuosiloman mahdollistava työsuhde vaikuttaa loma-ajan pituuteen. Seuraako epätyypillisestä työsuhteesta väistämättä epätyypillinen loma? Osoitamme, että lomien ansainnan lisäksi tilanne on todellisuudessa monisyinen, kun tarkastellaan varsinaista loman pitämistä ja sen onnistumista. Tällöin esiin nousevat kysymykset esimerkiksi siitä, miksi ansaitut lomapäivät jäävät työntekijältä pitämättä sekä mitkä seikat hankaloittavat loman pitämistä tai tekevät siitä epäonnistuneen. Artikkeli perustuu Turun yliopiston sosiologian laitoksen ”Joustava loma-aika” (2007−2011) -tutkimushankkeen ensimmäiseen osioon ”Lomalla kaikki on toisin?”. Tässä osiossa toteutimme kyselytutkimuksen, jossa kartoitimme suomalaisten palkansaajien vuosiloman tai sitä vastaavan vapaan ansaintaa, loman pitämistä sekä sen onnistumista